Miksi arvot kuuluvat johtoryhmän agendalle?

Yllättävän usein törmään siihen tilanteeseen, että yritysten arvot ja erityisesti niiden juurruttaminen osaksi toimintakulttuuria on jätetty henkilöstöhallinnon ja/tai viestinnän vastuulle. Ymmärrän kyllä tausta-ajatuksen: yhteiset arvot tukevat...

Karri Sunnarborg
Karri Sunnarborg
Julkaistu 28.03.2018

Yllättävän usein törmään siihen tilanteeseen, että yritysten arvot ja erityisesti niiden juurruttaminen osaksi toimintakulttuuria on jätetty henkilöstöhallinnon ja/tai viestinnän vastuulle. Ymmärrän kyllä tausta-ajatuksen: yhteiset arvot tukevat tutkitusti henkilöstön hyvinvointia ja toisaalta arvoista pitää viestiä yrityksissä sisäisesti ja ulkoisesti. Mutta jos arvot eivät ole säännönmukaisesti myös johtoryhmän agendalla, se ei ole ymmärtänyt sitä, miten arvot liittyvät organisaation toiminta- ja kilpailukykyyn.

”Jos arvot eivät ole säännönmukaisesti myös johtoryhmän agendalla, se ei ole ymmärtänyt sitä, miten arvot liittyvät organisaation toiminta- ja kilpailukykyyn.”

Luottamus on hyvän toimintakyvyn perusedellytys

luottamus-on-onnistumisen-edellytys.jpgErinomaisen yhteistyön perusedellytyksenä organisaation sisällä – kollegojen välillä, esimies-alaissuhteissa, tiimeissä, liiketoimintayksiköiden välillä, eri funktioiden välillä jne. – on osapuolten välinen luottamus. Mitä enemmän ihmisiltä, tiimeiltä ja yksiköiltä odotetaan organisaatioissa itseohjautuvuutta ja yhteistyötaitoja, sitä merkityksellisemmäksi luottamuksen kokemus tulee. Luottamuksen merkitys myös ulkoisten sidosryhmien suhteen on ilmeistä. Yrityksen ja niiden arvoketjun paikalliset ja globaalit ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset ovat koko ajan laajenevan sidostyhmien kirjon huolen aiheena. Jos keskeisten sidosryhmien luottamus murenee, ei edes yrityksen moraalinen oikeutus olemassaoloonsa ole enää itsestään selvää. Brändin tahrautumiseen liittyvän luottamuspulan kanssa kipuilee paraikaa useampikin kansainvälinen suuryritys.

Luottamukseen tarvitaan yhteisiä arvoja

Laajasti jaetun käsityksen mukaisesti yksilöiden tai organisaatioiden välisen ns. kognitiivisen luottamuksen syntymiseen tarvitaan ainakin kolmea asiaa:

  1. uskoa siihen, että toinen osaa hoitaa hommansa,
  2. uskoa siihen, että toinen haluaa vilpittömästi hoitaa hommansa ja
  3. uskoa siihen, että toinen tekee sen mitä lupaa.

Arvojen juurruttamisessa on kyse luottamuksen rakentamisen kakkos- ja kolmoskohdasta. Silloin nimittäin rakennetaan toimintakulttuuria, jossa ihmiset ovat motivoituneita (kohta 2) ja sitoutuneita (kohta 3) toimimaan yhteisten arvojen mukaisesti. Yhteisiä arvoja pidetäänkin yleisesti vahvimpana ihmisten välisen luottamuksen lähteenä. Kun arvot juurrutetaan hyvin, yhteistyöhön tulee mukaan myös aimo annos ennustettavuutta ja sujuvuutta. Yhteiset jaetut arvot ja niiden varaan rakennettu luottamus ovat nimittäin parasta voiteluainetta mm. yhteistyölle, innostukselle ja avoimelle tiedonjakamiselle, mitä organisaation rattaisiin voidaan lisätä.

Arvot kuuluvat johtoryhmän agendalle

Viime kädessä edellä kuvatussa on kyse yrityksen toiminta- ja kilpailukyvystä. Siksi yhteiset jaetut arvot eivät ole toisarvoinen asia vaan strategisen johtamisen ytimessä yrityksen mission, vision ja strategian asettamien päämäärien kanssa. Näihin päämääriin on nimittäin vaikea päästä ilman että yrityksellä on tarvittavaa osaamista tavoitella niitä ja toisaalta uskoa siihen, että niin henkilöstö kuin johtokin tavoittelevat aidosti näitä samoja asioita sovituista periaatteista kiinni pitäen. Ja kuten sanottu, näitä samoja seikkoja punnitsevat myös ulkoiset sidosryhmät.

Siksi parasta mitä johtoryhmä voi tehdä, on omalla toiminnallaan ja johtamisellaan osoittaa näkyvästi sitoutuvansa yhteisiin päämääriin ja arvoihin ja huolehtia kaikin keinoin siitä, että arvoja ja niiden juurruttamista edistetään kaikilla organisaation tasoilla osana päätöksentekoa, prosesseja ja kehittämistä.

Arvot_merkitsevät.png