Voinko kehittää johtamistaitojani kirjoja lukemalla

Yllä oleva teksti ei ole kenenkään yksittäisen henkilön suora sitaatti, mutta muutaman tutun yritysjohtajan kanssa vaihdetaan välillä kirjavinkkejä, mitä kumpikin on viime aikoina lukenut ja mikä on ollut kiinnostavaa.

Petri Lehtipuu
Petri Lehtipuu
Julkaistu 10.08.2016

kirjat

Yllä oleva teksti ei ole kenenkään yksittäisen henkilön suora sitaatti, mutta muutaman tutun yritysjohtajan kanssa vaihdetaan välillä kirjavinkkejä, mitä kumpikin on viime aikoina lukenut ja mikä on ollut kiinnostavaa.

Kuvitellaan keskustelu otsikon lähtökohdista.

K: Voinko kehittää johtamistaitojani kirjoja lukemalla?

V: Varmasti tiettyyn rajaan saakka. Saat ideoita erilaisista mahdollisuuksista, joita muut ovat ajatelleet ja tehneet. Toisista kirjoista opit muiden johtajien käytännön kokemuksista, miten he ovat kohdanneet vaikeuksia ja voittaneet ne. Voit verrata erilaisia näkemyksiä hyvästä johtamisesta ja tehdä tietoisia valintoja, mitä itse tavoittelet

K: Mitä vastaavasti kirjoista ei voi oppia?

V: Voit aina reflektoida omaa toimintaasi lukiessasi muiden ajatuksia ja kokemuksia, muttet saa palautetta etkä tarkalleen omaan tilanteeseesi sopivia ohjeita tai kysymyksiä. Saatat kuvitella itsesi todellisuutta paremmaksi tai huonommaksi johtajaksi, eikä kumpikaan ole hyväksi. Kiinnostava havainto oli Leila Kontkasen ja Matti Makkosen kirjassa Mitä tekisin nyt toisin, jälkiviisautta johtamiseen, etteivät monetkaan johtajat olleet halukkaita kertomaan epäonnistumisistaan. Niistä puhuminen onnistuu ilmeisesti vain pitkän ajan kuluttua hyvin rajatulle kuulijakunnalle.

K: Mitä johtamiskirjoja kannattaisi ainakin lukea?

V: Vasta-alkajalle ja kokeneelle johtajalle voi joissakin tapauksessa suositella samoja kirjoja, jotka ovat sinällään hyödyllisiä. Johtamisen konsultit arvostavat joitakin kirjoja hyvin paljon, mutta jos ajattelen erityisesti käytännön esimiestyön kannalta, nostaisin esiin muutamia suosituksia, jotka ovat oheisen linkin takana.

K: Entä kaunokirjallisuus tai muu kirjallisuus? Mitä johtaja voi oppia niistä?

V: Mielenkiintoinen kysymys, johon vastaan kahdella tavalla. Ensimmäinen liittyy yleissivistykseen. Erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa on suuri hyöty siitä, että tuntee historiaa, eri maiden kulttuureja, elokuvia ja kirjallisuutta. Vaikkei lukisi yhtään Shakespearen näytelmää tai Dostojevskin koko tuotantoa, on hyvä tietää, että kirjojen merkitys ulottuu arkisiin sitaatteihin ja ihmisten tapaan hahmottaa arkisia tilanteita (”kokemus oli kuin K:lla Kafkan Linnassa”). Toinen vastaus on konkreettinen. On olemassa useita kirjoja, joihin on poimittu esimerkkejä kaunokirjallisuudessa esiintyvistä johtamisen näkökulmista. Joseph L. Badaraccon kirja Pääroolissa johtaja tulkitaan mm. Arthur Millerin Kauppamatkustajan kuolemaa.  Lasse Koskela ja Pasi Lankinen ovat koonneet Johtajakirjaan esimerkkejä suomalaisesta kaunokirjallisuudesta (mm. Muumipappa ja meri, Seitsemän veljestä). Ja vielä löytyy leegio kirjoja, joissa keskitytään esimerkiksi Nalle Puhin tai Tuntemattoman sotilaan johtamisoppeihin (”Olisiko Koskelasta suuryhtiön pääjohtajaksi?”). Näistä kaikista voit löytää analogioita johtajan ja johdettavien välisiin suhteisiin, mutta älä hae suoria vastauksia oman toimialan asiakasrajapintaan.

K: Mitä itse luet?

V: Yöpöydällä on keskeneräistä kaunokirjallisuutta, työhuoneessa bisneskirjoja. Pyrin lukemaan eri kielillä kirjoja ihan kielitaidon ylläpitämiseksi, kuitenkin valtaosa on suomenkielistä. Pidin paljon Finlandia-voittajan Jussi Valtosen kirjasta He eivät tiedä mitä tekevät. Kirjoittaja yhdistää siinä useita erilaisia elementtejä dekkarityyppisestä asetelmasta dystopiseen yhteiskunnan kehitykseen. Bisneskirjoja käytän paljon käsikirjoina eli palaan niihin yhä uudelleen hakeakseni jotakin tiettyä näkökulmaa, välillä saatan lukea koko kirjan alusta loppuun.

K: Mikä olisi juuri nyt ajankohtaista?

V: Kun on loma parhaimmillaan, suosittelen kevyttä kesälukemista. Jos haluat selailla vaativampaa asiatekstiä, Sari Torkkolan Lean asiantuntijatyön johtamisessa (Talentum pro 2015) antaa sekä hyviä syitä miettiä toiminnan perusteita että käytännöllisiä keinoja kehittää uutta toimintatapaa. Tänä vuonna ilmestyneistä kirjoista tilasin juuri Angela Duckworthin kirjan Grit, The Power of Passion and Perseverance, jonka mukaan huippusuorituksiin eniten vaikuttavat tekijät ovat intohimo ja sitkeys, ei niinkään lahjakkuus. Kotimaisista johtajan ajattelutapaa valottavista kirjoista eniten kehuja lienee saanut Matti Alahuhdan Johtajuus – kirkas suunta ja ihmisten voima (Docendo, 2015). Sanoilla on painoarvoa, kun teoista on näyttöjä.

New call-to-action

Blogiaiheet

näytä kaikki aihealueet