Työhuone vai monitoimitila?

Harva meistä pystyy nimeämään yhtä parasta työskentelytapaa tai työtilaa. Työt sujuvat, kun tilat tukevat työskentelyn luonnetta ja tekemisen tavat joustavat työyhteisön ja myös yksilöllisten tarpeiden mukana.

Riitta Perttilä
Riitta Perttilä
Julkaistu 07.04.2017

Harva meistä pystyy nimeämään yhtä parasta työskentelytapaa tai työtilaa. Työt sujuvat, kun tilat tukevat työskentelyn luonnetta ja tekemisen tavat joustavat työyhteisön ja myös yksilöllisten tarpeiden mukana.

Tarvitsemme erilaisia työtapoja ja -tiloja erilaisille tehtäville:

  • Itsenäinen työskentely rauhallisessa paikassa, kotona tai kirjastossa on hyvä valinta, kun tehtävänä on blogin kirjoittaminen, materiaalin valmistelu, tiedonhankinta tai muu keskittymisrauhaa vaativa tehtävä.
  • Ideointi- ja suunnittelupalaveri tai kehittämistyöpaja asiakkaiden ja kollegojen kanssa onnistuu vuorovaikutusta ja yhteistyötä tukevassa ja ulkopuolisilta häiriöiltä rauhoitetussa kokoustilassa.
  • Kahdenkeskiset keskustelut ja neuvottelut voi käydä tavoitteista ja asiasisällöstä riippuen kahvilassa, ravintolassa, ulkona kävellen (golfaten, juosten) tai rauhallisessa neuvotteluhuoneessa.
  • Tiimi- ja kehittämistyöhön sopivat vuorovaikutusta tukevat sekä yhteistä ideointia, tavoitteita ja aikaansaamista näkyväksi tekevät tiimi- ja projektityötilat.

 

Pääosin yhdessä paikassa tehtävälle työlle ei tarvita vaihtuvia työpisteitä, vaan tuloksellisuutta ja työhyvinvointia tukee kiinteä työpiste, jossa ergonomia on säädetty käyttäjälle sopivaksi ja heti työpisteelle tultuaan voi keskittyä työtehtäviinsä ilman ympäristön tarkkailun ja säätämisen tarvetta.

Tavoitellaanko yhteisöllisyyttä vai itseohjautuvuutta?

Mitkä tahansa tilaratkaisut ovatkin, tärkeää on kiinnittää huomiota tiedonkulkuun, vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyden kehittymiseen. Niitä ei ratkaista yksin tilakysymyksillä eikä työvälineillä.

Tarvitaan yhteisiä arvoja ja toimintatapoja sekä tavoitellun työkulttuurin mukaisia taitoja. Yhä useamman työntekijän on osattava toimia itseohjautuvasti ja toisaalta joustavasti erilaisissa tiimeissä ja verkostoissa, kehittäen palveluja ja toimintaa yhdessä asiakkaiden ja kollegojen kanssa. Työkulttuurin uudistumisen tueksi kannattaa kehittää koko organisaation osaamista ja vahvistaa tarvittavia taitoja.

Uuden työn itseohjautuvuutta ja vuorovaikutteisuutta pohditaan tarkemmin mm. näissä blogeissa:

Älä uuvuta liialla vapaudella

Kun haluat rakentaa huipputiimin, panosta kommunikaatioon

Kerralla kuntoon vai kokeilevaa kehittämistä?

Fasilitoimme äskettäin kollegani kanssa asiakkaallemme henkilöstön avoimen työpajan, jossa ideoitiin monitoimitiloihin ja yhteisiin toimintatapoihin parannuksia henkilöstön työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden kehittämiseksi. Moderneissa monitoimitiloissa on työskennelty reilu vuosi ja sinä aikana on nähty ja koettu, mikä tilaratkaisussa ja pelisäännöissä toimii ja mikä ei.

Osallistujat tuottivat innolla ideoita ja parannusehdotuksia kokemustensa pohjalta. Ideoista käyttökelpoisimmat priorisoitiin ja jalostettiin työpajassa konkreettisiksi kehitysehdotuksiksi.

Ideat ja ehdotukset koottiin ideaseinäksi yhteiseen kahvioon, jossa niitä sai käydä lukemassa ja kommentoimassa. Johto lupasi valita ehdotuksista toteutettavat toimenpiteet, viestiä päätökset henkilöstölle ja myös toteuttaa näkyviä muutoksia nopeasti.

Vinkkejä työtilapohdintoihin

  1. Työtiloja ja työn tekemisen tapoja ei voi suunnitella kerralla kuntoon. Tarvitaan erilaisten vaihtoehtojen ideointia ja kokeiluja, käyttäjien kokemusten kuuntelua sekä hyvien käytäntöjen levittämistä. Työn luonteen erilaisuus on huomioitava ratkaisuissa, yksi malli ei sovi kaikille.
  1. Henkilöstöä kannattaa kuunnella ja osallistaa ideointiin ja kehittämiseen toistuvin väliajoin. Samalla opitaan jatkuvan parantamisen ja kokeilevan kehittämisen toimintatapoja.
  1. Tilaratkaisuja ei kannata suunnitella vain kustannustehokkuuden näkökulmasta, jos tavoitteena on hyvä henkilöstö- ja asiakaskokemus ja niiden kautta saavutettava taloudellinen tulos.
  1. Työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden kuunteleminen työn sisällöistä ja tekemisen tavoista on ihmislähtöistä johtamista, jolla voidaan tutkitusti vahvistaa työntekijöiden sisäistä motivaatiota, sitoutumista ja työn tuottavuutta. Tätä voimavaraa ei kannata hukata.
New call-to-action

Blogiaiheet

näytä kaikki aihealueet