Töihin halutaan hyvän stressinsietokyvyn omaava

Halutaan töihin ihminen, jolla on hyvä stressinsietokyky. Toisin sanoen tehoton, epävarma hosuja.

Pirjo Ahonen
Pirjo Ahonen
Julkaistu 31.08.2016

stressi
Halutaan töihin ihminen, jolla on hyvä stressinsietokyky. Toisin sanoen tehoton, epävarma hosuja.

Mitä tuollaisen ilmoituksen takana on? Sekö, että ihminen tekee töitä niska limassa, joustaa loputtomiin, on valmis tekemään ylipitkiä työpäiviä ja käytännössä tekee kahden ihmisen työt. Ja koska ihmisellä on hyvä stressinsietokyky, hän jaksaa, sietää painetta ja pystyy suoriutumaan kireistä aikatauluista ja tekee samalla huipputulosta.

Toiset nauttivat vauhdikkaasta työtahdista ja suoriutuvat paineessa loistavin tuloksin – toisilla tuo kyky on alhaisempi. Kysymys kuitenkin kuuluu, missä menee raja. Vaikka ihmisellä on korkea stressinsietokyky, raja tulee vastaa jokaisella.

Kun tuo raja on ylitetty, työteho laskee salakavalasti. Tehdään paljon, mutta ei tehokkaasti. Ennen niin hyvästä riskinottajasta tulee päättämätön jahkailija. Ei kyetä tuottamaan laadullisia ajatuksia ja ideoita. Aletaan varmistella, lisäksi muisti pätkii, kärsivällisyys on koetuksella ja keskittymiskyky heikkenee.

Tilanne on hankala, mikäli organisaatioon on pesiytynyt joukkostressi. Meissä näkyy paljon liikettä, mutta vähän tehoja. Meissä on tekemisen meininki, vaikka todellisuudessa hukkaamme aikaa puuhasteluun, emmekä kykene nopeisiin päätöksiin. Organisaatiolle tämä tulee kalliiksi, mutta ei se mitään, kun kukaan ei sitä tajua.

Tietävätkö ihmiset loppujen lopuksi, millainen stressisietokyky heillä on? Ensinnäkin tunnistamisen tekee hankalaksi se, että paha stressi on itseään kieltävä olotila. Kaikilla on tässä kohtaa ns. musta aukko. Et voi tietää, kun et tiedä.  Toiseksi on muodikasta olla uupunut ja stressaantunut. Olet ajanhermolla ja jaat kymmenien tuhansien kanssa saman stoorin. Olet merkittävä ja sinulla paikka yhteiskunnassa.

Stressin ja oman olon hallintaan on monia keinoja. Joskus ratkaisu voi olla hyvinkin yksinkertainen. Blogi: Kuuntele itseäsi voisi auttaa sinua.

Meillä on kuvitelma siitä, että korkea stressisietokyky on hyve. Ja että paha stressi vain kuuluu työelämään. Filosofian tohtori Jorma Räsäsen mielestä olemme tällöin täysin hakoteillä. Korkea stressisietokyky ei kuulu hyveisiin eikä liioin paha stressi työelämään.

Oman hyvinvointisi, työsi laadukkuuden ja ihmissuhteittesi toimivuuden kannalta ehdotan, että lopeta kiire ja säntäily. Kiireen lopettaminen ei todellakaan ole helppo juttu. Ensimmäinen askel voisi olla, että lopeta kiireestä puhuminen. Kiire on usein päänsisäinen paniikki, jolla lietsomme itsemme yhä suurempaan kiireeseen. Lisäksi voivottelu vie energiaa. Voisimme julistaa energiasäästökampanjan. Tänään en mässäille kiireellä.

Stressiä voi aiheuttaa yhteentörmäykset työpaikalla. Paranna tilannetta keskittymällä hyviin asioihin. Lisää aiheesta blogissa: Mukava tulla töihin. Vai onko?

New call-to-action

Blogiaiheet

näytä kaikki aihealueet