Sovittelulla sopuun

Monet yhdistävät sovittelun rikoksiin tai koulumaailmaan, mutta sovittelua käytetään yhä enenevässä määrin myös työpaikoilla. Hyvä näin, sillä sen lisäksi, että onnistuneella sovittelulla saadaan palautettua työrauha, niin saatetaan säästää suuriakin...

Sonja Grönlund-Lamminsalo
Sonja Grönlund-Lamminsalo
Julkaistu 18.01.2017

Monet yhdistävät sovittelun rikoksiin tai koulumaailmaan, mutta sovittelua käytetään yhä enenevässä määrin myös työpaikoilla. Hyvä näin, sillä sen lisäksi, että onnistuneella sovittelulla saadaan palautettua työrauha, niin saatetaan säästää suuriakin summia rahaa. Säästöjä syntyy, kun työaikaa ei kulu jatkuvaan vatvomiseen työntekemisen kustannuksella. Työpahoinvoinnista johtuvista poissaoloista tai pahimmillaan pitkistä oikeuskäsittelyistä saattaa syntyä yllättäviä menoja, joissa ainoita todellisia voittajia ovat asianajajat.

Mistä oikein on kysymys?

Sovittelun lähtökohtana on löytää sopijaosapuolten välille syntyneeseen konfliktiin ratkaisu, joka tyydyttää kumpaakin osapuolta. Tärkeätä on molemmat osapuolet kuuntelevat toisiaan ja ymmärtävät, mitä seurauksia konfliktista on ollut ja on, jos se jatkuu edelleen.

Täysin konfliktitonta työpaikkaa tuskin on. Pienet erimielisyydet ja ristiriidat kuuluvat elämään. Ongelma syntyy silloin, kun ristiriitatilanne jatkuu pitkään ja sillä on vaikutusta työyhteisön toimivuuteen.

Työntekijöiden välisiä yhteentörmäyksiä syntyy, kun erilaiset persoonat suorittavat erilaisia tehtäviä. Eeva kirjoitti blogissaan Mukava tulla töihin. Vai onko? 4 vinkkiä parempaan yhteishenkeen.

Lakikin velvoittaa puuttumaan

Työsopimuslaki velvoittaa esimiestä edistämään suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita (yleisvelvoite). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimiehen velvollisuus on puuttua konfliktitilanteeseen, jos hän huomaa tai saa tietoonsa sellaisen työyhteisössä.

Kun esimies on tehnyt voitavansa konfliktin ratkaisemiseksi eikä apua löydy organisaation sisältä tai työterveyshuollosta, hän voi pyytää ulkopuolista sovittelijaa ratkaisemaan tilannetta. Hänen on vain varmistettava, että ulkopuolisella henkilöllä on riittävä koulutus ja kokemus sovitteluprosessin läpiviemiseen.

Työpaikkasovittelu käytännössä

Kaikessa sovittelussa lähtökohtana on se, että ei etsitä syyllisiä vaan opetellaan ymmärtämään toisen näkökulmaa. Kuulluksi tuleminen on yksi sovittelun tärkeimmistä tehtävistä. Usein konfliktitilanteissa liikutaan olettamuksien ja tulkintojen varassa ilman, että asioiden todellisista syistä ollaan tietoisia. Sovittelutilanteessa kummallakin sopijapuolella on tasavertainen tilaisuus tuoda oman äänensä kuulluksi ja kertoa asiasta omalta kannaltaan.

Sovittelija on neutraali toimija, joka auttaa osapuolia löytämään kumpaakin tyydyttävän ratkaisun. Sovittelija on siis kaikkien puolella, mutta ratkaisun avaimet ovat sopijapuolilla.

Esimies, älä vitkastele liian pitkään

Sanonta: ”asiat selviävät itsestään” pätee huonosti pitkälle jatkuneessa konfliktitilanteessa. Kun asia pitkittyy, koko työyhteisö joutuu tahtomattaan mukaan tilanteeseen. Jokainen työyhteisön jäsen joutuu puntaroimaan, kenen puolella hän on vai jättäytyykö kokonaan asian ulkopuolelle. Syntyy klikkejä ja tämä taas vaikuttaa koko yhteisön työhyvinvointiin.

Kun esimies huomaa, että konfliktitilanne jatkuu eikä ratkaisua näytä löytyvän osapuolten välillä, hänen on puututtava siihen mahdollisimman pian. Yksin ei tarvitse selvitä vaan apua on saatavilla, vaikka ulkopuolisen sovittelijan avulla.

Työhyvinvoinnin vastuista julkaistiin jo aiemmin blogikirjoitus Voiko työhyvinvoinnin ulkoistaa? Mitä mieltä sinä olet kenelle vastuu työhyvinvoinnista kuuluu?

New call-to-action

Blogiaiheet

näytä kaikki aihealueet