Sote menestyy, jos sotejohtamiseen panostetaan

Soten onnistuminen riippuu lopulta johtamisesta, kuten Hesari kirjoittaa artikkelissa Britannian terveydenhuollon uudistuksesta (HS 3.11.). ”Sairaaloiden laatu paranee nopeammin, jos potilailla on paljon valinnanvaraa”, toteavat tutkijat Carol Propper ja Martin Gaynor. ”Kilpailu kohentaa johtamista, lyhentää hoitoaikoja ja parantaa työtyytyväisyyttä.”

Kaikki, mikä parantaa johtamista, on tärkeää!

On korkea aika puhua sotejohtamisesta. Jos käy hyvin, saamme aikaan riittävän kelvolliset rakenteet ja kattavat järjestelmät. Mutta hyvätkin rakenteet auttavat vain vähän, jos johtaminen polkee paikallaan ja ellei synny uudenlaista toimintakulttuuria.

Sote nostaa esille suuria haasteita johtamiselle:

1. Sotejohtajien on kyettävä näkemään palveluiden tuottajat laajana verkostona, josta on huolehdittava. Mukana on sotealueen omia keskuksia, suuryhtiöitä, pieniä yrityksiä, järjestöjä ja yksityisiä ammatinharjoittajia. Niitä on osattava kilpailuttaa, ja niiden kesken on kyettävä luomaan yhteistyötä.
2. Konserni- ja verkostojohtamisen tärkein tehtävä on varmistaa arjen toimivuus. Soten menestys ratkeaa jokaisessa tilanteessa, jossa asiakas ottaa yhteyden terveyskeskukseen tai sosiaalialan toimijaan. Miten helppoa on yhteydenpito? Miten laadukasta on palvelu? Lähijohtamisen laatuun on panostettava.

Soten varsinainen pihvi on kysymys: Mitä tapahtuu, kun lääkäri tai hoitaja kohtaa potilaan tai kun sosiaalityöntekijä saa tiedon pitkään jatkuneesta lapsen pahoinpitelystä? Kaikki olennainen tiivistyy lopulta siihen, miten sotetyöntekijä on sisäistänyt perustehtävänsä.

Kun sote on astunut voimaan, niin mikä silloin on toisin, nykyiseen verrattuna? Vain vähän. Sotella on suunnilleen samat työtekijät kuin tälläkin hetkellä. Työntekijöiden käytössä on suunnilleen samat tilat kuin nyt, samat instrumentit, samat lääkkeet, sama osaaminen, samat työkaverit ja samat esimiehet.

Jos minulla olisi kaikki valta, hoitaisin pikavauhdilla rakenneuudistuksen pois alta, noudattaen tähän mennessä julkituotuja arvoja: oikeudenmukaisuus, taloudellisuus, laatu ja valinnanvapaus. Sitten suuntaisin paukut siihen, että henkilökunta olisi osaavaa ja kokisi työnsä merkitykselliseksi.

Aloittaisin esimiehistä, heidän tehtävätietoisuudestaan. Sitten pyrkisin luomaan henkilöstölle sellaisen fyysisen ja henkisen työympäristön, että sillä olisi kykyä kohdata asiakas.

Miksemme tähtäisi siihen, että Suomen sosiaali- ja terveydenhoito olisi maailman kärkeä? Siihen tarvitaan kelvollinen rakenne ja erinomainen toimintakulttuuri. Muutos- ja fuusiotilanteissa on jo kauan sitten huomattu, että organisaatioiden kulttuurisiin tekijöihin aletaan kiinnittää huomiota liian myöhään, usein siinä vaiheessa, kun vahinko on jo tapahtunut.

Ps. Jokaisella toimialalla ovat omat johtamisen haasteensa. Nyt muotoutuva sote tarvitsee oman erityisen johtamisideansa. Johtamisen yleisistä periaatteista on tässä pari lukuvinkkiä: Opas valmentavaan johtamiseen ja Miksi esimiehet epäonnistuvat?