Merkityksen kokemisen taito

Merkityksen kokeminen on taitolaji, ilon ja tuloksellisen toiminnan äiti, onnistumisten synnyttäjä. Ilman tätä perustavaa kokemusta työstä tulee puurtamista ja johtamisesta latteaa askartelua.

Tapio Aaltonen
Tapio Aaltonen
Julkaistu 24.11.2015

halausMerkityksen kokeminen on taitolaji, ilon ja tuloksellisen toiminnan äiti, onnistumisten synnyttäjä. Ilman tätä perustavaa kokemusta työstä tulee puurtamista ja johtamisesta latteaa askartelua.

Tulin tutustuneeksi tähän teemaan perusteellisemmin kuin mitä oikeastaan piti. Aloin kirjoittaa kollegoideni Pirjo Ahosen ja Heikki Pajusen kanssa kirjaa ilosta, joka toden totta on suuri teema näinä ilottomuuden ja huonojen uutisten aikoina.

Jotkut kokevat, toiset kiitävät

Mistä ilo syntyy, kysyimme, kun haastattelimme ihmisiä ja luimme tutkimuksia. Yhä uudelleen yksi sana nousi pintaan: merkitys. Tai mielekkyys ja tarkoitus. Päättelimme, että merkityksen kokemus on merkittävä ellei merkittävin ilon lähde.

Aloitimme uuden löytöretken ja suuntasimme fokuksemme merkitykseen, merkityksiin ja merkityksellisyyteen. Merkityksen kokemus -kirja ilmestyi syyskuun puolivälissä ja on saanut liikuttavan myönteisen vastaanoton. Se on kuulemma mainio bussimatkalukemisto herättelemään ajattelua ja pysähdyttämään.

Jotkut ovat hyviä kokemaan merkityksiä. Toiset meistä kiitävät läpi elämän jarruttelematta sen kummemmin ihmettelemään asioita. Joitakin merkitysten superkokijoita olen bongannut matkani varrella.

Pisara merkitystä

Asuin silloin Ruotsissa. Järjestin Göteborgin lähellä seminaarin, jonka yksi puhuja oli emerituspiispa Bo Giertz, kiistelty kirkonmies, joka piti kiinni periaatteistaan. En ollut hänen kanssaan samaa mieltä kaikesta, mutta lukiolaisena olin lukenut hänen Kalliopohja-romaaninsa, ja se oli tehnyt minuun vaikutuksen. Odotin hänen kohtaamistaan.

Siinä hän sitten istui, minua vastapäätä syömässä aamupalaa. Olimme varhaisherääjiä, ainoat elävät sielut ravintolassa. Mistä puhuisin tämän vahvan persoonan kanssa, mietin, kun hän tuli tarjottimineen luokseni. Mistä lopulta puhuimme, mietin nyt vuosikymmeniä myöhemmin enkä muista.

Yhden asian muistan. Hän oli merkillisen todesti läsnä, aidosti kiinnostunut suomalaisesta nuorehkosta tuttavuudestaan, ei teennäisesti, ei muodon vuoksi, ei väkinäisesti. Hän loihti siitä puolituntisesta merkityksellisen hetken meille molemmille, sai minut tuntemaan itseni merkittäväksi.

Useimpia elämäni kohtaamisia en muista, en aina edes niitä pitkiä. Tämän lyhyen hetken muistan. Vanhenevalla piispalla oli merkityksen kokemisen ja tekemisen lahja.

Merkitysten kokija näkee merkityksen vaikka marraskuisessa sadepisarassa tai kohdatessaan kaupan kassahenkilön katseen. Jotkut muut lipuvat asioiden ja tapahtumien ohi.

Tehdään ihmiset näkyviksi

Mitä tapahtuisi, jos löytäisimme työssämme merkityksen kokemisen taidon? Tätä pohdimme brunssilla Keilarannassa viime viikolla, marraskuun pimeänä ja sateisena aamuna. Entä miten synnytämme ympärillemme merkityksen kokemuksia, johtajina ja työtovereina?

”Tehdään ihmiset ja heidän panoksensa näkyviksi.”

”Puhutaan jatkuvasti siitä, mihin isoon kuvaan työmme liittyy.”

”Järjestetään tilanteita, joissa kohtaamme toisiamme. Vaikka lyhyitäkin.”

”Viestitään rehellisesti.”

Johtaminen ja työelämä yleensäkin on merkitysbisnestä. Onneksi on johtajia, joita ympäröi merkityksen kokemisen taikapiiri. Mutta on heitäkin, joita ajaa stressattu kärsimättömyys ja jotka levittävät ympärilleen merkityskatoa.

Hyvä uutinen on, että merkityksen kokemisen ja jakamisen taitoa voi oppia, jos haluaa. Tätä aiomme tutkia ensi helmikuussa Merkityksen kokemus -perspektiivipajassa.

Entä jos Suomi tulisi tunnetuksi siitä, että se on merkityksen kokemusten kärkimaa? Entä jos tärkeä vientituotteemme olisi merkityksen kokeminen? Merkillistä ehkä, mutta mahdollista.

New call-to-action

Blogiaiheet

näytä kaikki aihealueet