Firmassa kaikki hyvin, paitsi yksi asia

Alussa oli tarve, idea ja Jussi. Syntyi start-up-yritys nimeltä Uni Verse Oy, joka keksi vallankumouksellisen idean tiedon jalostamisesta ja rupesi myymään palvelujaan maailmalle. Sen ideat olivat ymmärrettäviä ja helposti sovellettavia. Suuri kiitos liikkeelle lähdöstä kuului Jussi Näkijälle, vauhdikkaan perustajajoukon henkiselle johtajalle.

Firman henkilökunta kasvoi ja kukoisti. Kaikki oppivat uutta, kaikilla oli hauskaa, ja kaikki olivat ylpeitä työpaikkansa arvoista ja hengestä. Jokainen panosti yhteiseen menestymiseen. Uni Versen liikevaihto tuplaantui aluksi muutaman kuukauden välein, sitten vuosittain. Firma huomattiin, ja palkintoja sateli eri puolilta maailmaa.

Viisaat gurut korkeakouluissa ja konsulttiyrityksissä alkoivat tutkimuksissaan, esityksissään ja kirjoissaan käyttää Uni Versea case-esimerkkinä innovatiivisista ja ennakkoluulottomista ratkaisuista. ”Uni Verse on globaali konnektoija, joka on korvannut konventionaaliset mallit divergentillä konseptoinnilla”, kuuluivat arviot. Huippuasiantuntijat tapasivat firman johtajia ja kertoivat heille, miten Uni Verse voisi tehdä vieläkin parempaa tulosta.

Vuoden kuluivat. Start-up-yritys vakiintui eikä ollut enää start-up. Asiantuntijoiden avulla ja EU:n tuella se rakensi organisaation, kehitti johtamisjärjestelmän, laati seurantamalleja ja alkoi soveltaa uusimpia johtamisoppeja kansainvälisten tähtien hyväntahtoisessa valvonnassa. Käyttöön otettiin liike-elämän lyhenteet, tunnusluvut, mittarit sekä uudempia organisaatioinnovaatioita. Johto opetteli uuden kielen nimeltä bisnesjargon. Se kommittoitui, fokusoi, loi asiakasarvoa, kaatoi siiloja ja manageerasi odotuksia. Sen valaistuneet johtajat matkivat maailman parhaiden yritysten toimintatapoja ja kutsuivat sitä benchmarkkaukseksi.

Järjestelmiä rakennettiin toistensa päälle. Johtajat käyttivät itseään säästämättä aikaa niiden suunnitteluun, huoltamiseen ja muuttamiseen. Uni Verse ei ollut enää pieni verstas vaan oikea yritys.

Kaikki oli lopultakin kunnossa. Paitsi yksi asia. Pääkonttorin käytävillä ei enää raikunut nauru. Osastot kilpailivat keskenään. Työntekijät kyttäsivät toisiaan. Johtajat vaihtuivat tiheään. Parhaat taitajat siirtyivät muualle. Jussinkin huomio oli jo uusien ideoiden ja yritysten luomisessa. Henkilökunnalta katosi ilo, huumori, luovuus ja työn merkityksen kokemus. Uni Versen tulos lakkasi parantumasta ja alkoi vähitellen heikentyä.

Oli suunnan tarkistuksen paikka. Avuksi kiidätettiin asiantuntijagurut, jotka tekivät analyysejä ja ehdottivat toimenpiteitä. Ratkaisuiksi etsittiin parempia prosesseja ja yhä uusia järjestelmiä. Lopulta firma kauniine toimistoineen ja hehkuvia kuvia ja sanoja pursuavine kotisivuineen punnersi yhtenä muiden harmaiden firmojen joukossa, niiden, joilla oli takanaan loistava tulevaisuus.

Sadun opetus? Parhaatkaan teoriat eivät välttämättä vie kohti uljasta kukoistusta. Mikään ei voita sitä, että keskitymme asioihin, joilla oikeasti on merkitystä, meille ja asiakkaillemme. Ja jotka me ymmärrämme.

Tapio Aaltonen

Novetos Oy 17.09.2015