Satavuotiaan Suomen ydin ja opetus myös työelämään: Menestyjät ovat rakentajia, eivät voittajia

Satavuotiaan Suomen tarina on hieno, se on ennemmin rakentajien kuin voittajien tarina. Vain kuukausi itsenäistymisen jälkeen tammikuussa 1918 Suomessa alkoi sisällissota. Se vaati kymmenientuhansien ihmisten hengen ja oli luonteeltaan muiden...

Marja Heinonen
Marja Heinonen
Julkaistu 09.12.2017

Satavuotiaan Suomen tarina on hieno, se on ennemmin rakentajien kuin voittajien tarina. Vain kuukausi itsenäistymisen jälkeen tammikuussa 1918 Suomessa alkoi sisällissota. Se vaati kymmenientuhansien ihmisten hengen ja oli luonteeltaan muiden sisällissotien tapaan hyvin raaka.

Itsenäisen Suomen suuri ja hieno tarina on ihmeellinen nousu syvästä kahtiajaosta kansakunnaksi ilman katkeruutta hurjasta alusta huolimatta. Meidän jakolinjamme ovat nykyisin toisaalla.

Maailma arvostaa pientä Suomea, koska olemme toistuvasti onnistuneet jossain hyvin vaikeassa - rakentamaan yhteistä hyvää ristiriitojen keskellä. Uskon, että juuri tämän vuoksi monet kohteet ympäri maailmaa saivat sinisen värin itsenäisyyspäivänä: Colosseum Roomassa, Globen Ruotsissa, Holmenkollen Norjassa…

Sisu ei ole silmitöntä eteenpäin puskemista, vaan sen ymmärtämistä, että eteenpäin on jatkettava tilanteessa kuin tilanteessa. Sisuun sisältyy myös ymmärrys toisenlaisten näkemysten kuulemisesta ja kykyä tehdä kompromisseja.

Tämä kansanluonteen hieno ydin on tärkeä muistaa ja ottaa käyttöön myös työpaikoilla. Suomalainen kykenee ymmärtämään erilaisia näkemyksiä ja tekemään kompromisseja. Tarvittaessa työntämään tunteetkin hetkeksi syrjään.

Arvosta, osallista ja luota siihen, että loppujen lopuksi pohjalta nousee suomalaisuuden hieno ydin - kyky mennä eteenpäin asiassa kuin asiassa.

Löysin näkökulman suomalaisuuden ytimeen, kun rakensin runoa ystäväni 50-vuotisjuhliin otsikolla “Suomi nollasta sataan” . Keskustelin monien asiaan syvällisesti perehtyneiden kanssa. Runo syntyi, mutta myös Näkökulma-kirjoitus Aamulehteen: “Kansakunta syntyy rakentajista, ei voittajista”.

Lopetin Aamulehden artikkelin lauseisiin, jotka pätevät myös työelämässä:

“Ei, en halua sanoa, että meillä on kaiki hyvin. Haluan sanoa sen, että meillä on kansanluonteessa hieno ydin, jonka avulla voimme myös seuraavat sata vuotta katsoa asioita maltillisesti ja tehdä ratkaisuja, jotka ovat kaikkien - ei vain oman edun mukaisia.”