Johtaminen – hevostenhoitoa ja ratsastusta

Kemiran ex-pääjohtaja Tauno Pihlaja toimi aikoinaan tehtaanjohtajana Satakunnassa. Istui huoneessaan lukemassa raportteja. Ovi aukesi ja siivooja astui sisään, nyökkäsi kohteliaasti ja tokaisi: ”Johtaja johtaa vaan, minä tässä siivoan.”

Mitä mielikuvia naisella oli johtamisesta? Mies istumassa pöydän takana, edessään paperipinkka?

Ainakin yhden asian siivooja oli oivaltanut: Johtajan tehtävä on johtaa.

Tämän lauseen on sanonut jo aikoinaan legendaarinen Peter F. Drucker. Lausettaan hän jatkokehitteli lukemattomissa kirjoissaan ja työpajoissaan.
Mitä johtaja tekee, kun hän johtaa? Pelkistetysti sanottuna hän joko järjestelee ja hallinnoi tai pyrkii vaikuttamaan ihmisiin. Tai yhdistelee molempia luovalla tavalla.

Sana management juontaa italian verbistä maneggiare, jota on käytetty ilmaisemaan työkalujen huoltoa sekä erityisesti hevostallien hoitoa ja hevosten kouluttamista. Taustalla on latinan sana manus eli käsi. Hevosten käsittely ja hoito on vanha kunniakas ammatti, joka vaatii taitoa, asialle antautumista ja systematiikkaa – aivan kuten organisaatioidenkin eli nykytallien hoitaminen.

Sana leadership tulee muinaisgermaanisesta verbistä laudan, joka merkitsee opastamista ja matkantekoa. Sekä myös: ”Olla ensimmäisenä paikalla.” Se vaatii harjoittajaltaan päämäärän hahmottamista, reittien valintaa ja opastettavan ryhmän pitämistä iskussa ja kasassa.

Sekä hevosten kasvattaminen että ratsastaminen ovat tärkeitä. Huonokuntoisilla ja vikuroivilla kaakeilla matkanteko voi tyssätä. Päämääränsä hukanneet taitamattomat ratsastajat puolestaan hortoilevat sinne tänne hajanaisine joukkioineen, vaikka hevoset olisi miten suittu ja suitsittu.

Johtamisen suuri tarina noin sadan vuoden aikana on ollut managementin kehittyminen huippuunsa. Johtamisjärjestelmät, prosessit, talouden tunnuslukujen hallinta, tietotekniikka, se kaikki on luonut teräksisen rungon organisaatioiden hallinnalle. Tallit ovat kunnossa ja hevoset trimmattuina valmiina palvelemaan ratsastajia ja ajajia.

Liideriys eli johtajuus on jäänyt managementin varjoon tai korkeintaan jatkeeksi. Ei siksi, etteikö sitä pidettäisi tärkeänä. Management-osaaminen vain on ollut niin murskaavan ylivoimaista. Turbulentissa maailmassa turvautuminen järjestelmiin antaa turvallisuuden ja hallinnan tunnetta toisin kuin epäennustettaviin ihmisiin ja ryhmiin suuntautuva johtaminen.

Olisi kohtalokasta nähdä johtamisen kaksi ulottuvuutta toistensa vastakohtina. Menestyvä organisaatio ei voi keskittyä vain toiseen.
Mitä siis vaaditaan ratsastajalta ja ohjastajalta? Tässä muutama ehdotus.

1. Hän tuntee hevosensa ja osaa käsitellä sitä, valitsee sopivan vauhdin, kannustaa, palkitsee, kiristää suitsia, johdonmukaisesti sekä joustavasti tilanteen mukaan.
2. Hän tietää, minne aikoo ratsastaa, ja löytää parhaan reitin. Joskus paras reitti on nopein, joskus miellyttävin, joskus turvallisin.
3. Hän pitää huolen seurassaan olevista ratsastajista, niin että porukka pääsee maaliin. Hevonen on laumaeläin, ja niin ovat ratsastajatkin.
4. Jos matka on pitkä, hän huolehtii hevosten ja porukkansa huollosta, ravinnosta, palautumisesta ja fiiliksestä.

Ratsastamista oppii seuraamalla hyviä ratsastajia, oppimalla heiltä sekä ennen kaikkea harjoittelemalla. Joskus ratsastaja tipahtaa selästä, mutta se kuuluu pelin henkeen. On noustava uudelleen ratsaille heti kun mahdollista.

Lopuksi muistilappu: Ihmisillä ei ratsasteta. Ihmisten kanssa ratsastetaan.

Tapio Aaltonen

Novetos Oy 22.5.2015